Ankkurissa

Yleensä ankkuripaikat ovat rauhallisia ja tuuli tyyntyy ainakin yöksi. Kuumaan aikaan ankkurissa jollain mukavalla lahdella on hyvä olla, viileämpää kuin kaupunkien satamissa ja uimaan voi hypätä suoraan veneestä.

Joskus ankkuripaikoillakin tuulee kovaa. Varsinkin korkeakeulainen ja kapeakölinen vene lähtee silloin herkästi heilumaan puolelta toiselle, kun tuuli painaa keulaa sivulle. Heiluminen voi olla rajuakin, veneessä on ikävä olla ja uimaan meno ainakin lapsilla on lähes mahdotonta.

Heiluminen heikentää myös ankkurin pitoa, kun sitä nyitään puolelta toiselle. Heilumisen aiheuttaman väännön lisäksi kääntöpisteissä vene nykäisee kettingistä ankkuria, joka ajan oloon saattaa irrota pohjasta. Mitä enemmän kettinkiä on ulkona, sitä vähemmän veneen keinuminen heiluttaa ankkuria, pito parenee.

Ankkurissa ketjua pitää käyttää paljon, Totuttu mitta 3 x (syvyys +1) riittää vain mutapohjassa tosihyvällä pidolla. Hyvällä kelillä 5 x (syvyys + 1) yleensä riittää, mutta kovalla tuulella kannattaa laskea enemmän kettinkiä.


Kuvan ankkuri on 5 m syvyydessä ja 10 mm kettinkiä on ulkona 30 m, siis 6 x syvyys. Tuuli on puhaltanut koko yön 10-12 m/s nopeudella lähes samasta suunnasta 2 vuoren välisestä solasta.

Hiekkapohjan laahausjäljistä näkyy hyvin, että veneen heiluminen yltää ankkuriin saakka ja hieman heiluttaa sitäkin. Kettinkiä pitäisi olla enemmän ulkona, jotta ankkuri ei pääsisi heilumaan. Hieman lisää tuulta tai laajempi heiluminen ja ankkurin ote olisi saattanut irrota.

Heilumista voi vaimentaa tai estää useammallakin tavalla.

Jos heiluminen ei ole kovin voimakasta ja tuuli on tasainen, kettingin veto hieman sivulle 1 tai 2 apuköydellä voi auttaa. Kettinkikoukku 5-10 m köyden noin puoliväliin, koukku kettinkiin ja köyden päät toisen sivun knaapeihin kiinni niin, että veto on poissa vinssiltä. Tasainen tuuli pitää veneen paikallaan hieman vinossa tuuleen.

Vaikka ankkuri olisi aivan tavalliseen tapaan laskettu, yöksi tuollainen apuköysi kannattaa laittaa ja ottaa sillä veto vinssiltä. Tämä estää kettingin meren pohjassa liikkumisesta tulevien laahausäänien tulon veneeseen.

Ankkurin pitoa voi parantaa laittamalla kettinkiin 5-10 m keulan eteen lisäpainoa, mitä enemmän sitä parempi.


Heilumista vaimennetaan yleensä apuankkurin avulla. Tämä myös parantaa ankkurin pitoa ratkaisevasti.

Apuankkurin ei tarvitse olla yhtä kaukana kuin pääankkurin. Se voidaan laskea monellakin tavalla (kun pääankkuri jo on laskettu):

 

  • Ankkuri ja köysi+kettinki jollaan ja sen avulla 20 m etuviistoon, köysi veneen keulaan, ei kovin kireälle. Apuankkurin säilytyspaikka veneessä on yleensä perässä.
  • Veneellä voi ajaa (pääankkuri jo laskettuna) kaaressa etuviistoon ja sitten peruuttaa apuankkurin laskupaikalle, ankkuri alas ja köysi veneen keulaan kiinni. Tai vielä mieluummin pääankkurin kettinkiin kettinkisakkelilla, jonka jälkeen pääankkurista 3-5 m lisää kettinkiä ulos, jotta liitoskohta jää veden alle eikä estä veneen mahdollista pyörimistä, jos tuuli kääntyy yöllä.
  • US powerboating näyttää 2 ankkurin laskun

Jos tuuli on kääntynyt, ankkureita voi olla vaikea nostaa ellei ensin vapauta apuankkuria. Se käy kätevästi, kun apuankkurin köyteen ensin sitoo lepuuttajan poijuksi. sitten vaan köysi irti veneestä, pääankkuri ylös ja lopuksi noudetaan apuankkuri lepuuttajapoijusta nostamalla.

US Navy Diving & Salvage Officer neuvoo

Paluu ankkurointisivulle